keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Ikuisuusprojekti valmis - tuolinpäälliset

Nyt on aihetta iloon - sain toissailtana valmiiksi yli kolme vuotta kestäneen ikuisuusprojektin eli uusien tuolinpäällisten ompelemisen! Saimme häälahjaksi anopilta + appiukolta kolme vuotta sitten ruokapöydän + 6 tuolia. Tuolien istuimet on verhoiltu samettikankaalla ja ne ovat aika arat lialle... muutama tuoli oli saanut jo aika inhottavan likaisia tahroja. Mietin, että irrotettavat tuolinpäälliset, jotka voi tarvittaessa laittaa pesukoneeseen, voisivat olla hyvä ratkaisu tuolien käyttöiän pidentämiseksi.

Tässä valokuva tuolista ilman tuolinpäällistä.

Tuoleissa on kaunis puukoriste selkänojassa - puuvilu, tai miksi tätä kutsutaankaan... Mutta joka tapauksessa tuolit ovat mielestäni erittäin kauniit.


Ostin Fabrisson Tuusulan myymälästä palakangaskorista vaaleaa samettista sisustuskangasta kesällä 2006, kun tuolit olivat tulleet meille. Kuitenkin projektin aloittaminen aina vain venyi ja venyi... kummallista, miten ns. hyödyllisiä ompeluprojekteja monesti lykkää loputtomiin. Sain elokuun puolella itseäni niskasta kiinni ja puoliksi pakotin itseni ottamaan kankaan esille. Mutta ihme ja kumma, siitä se projekti lähti liikkeelle. Pikku hiljaa, mutta sittenkin. Ongelmia tuli tietysti matkaan, koska en ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa aikaisemmin. Joskus viitisen vuotta sitten päällystin tuolien istuinosia, mutta kankaan niittaaminen tuolin istuinosan päälle oli paljon helpompaa kuin tämä.

Tein ensin huonommasta kankaasta kaavat leikkuuta varten. Koska tuoli on muodoltaan pyöreä ja epäsymmetrinen, päätin tehdä kaavat muotoilemalla kankaan tuolin päälle. Aluksi suunnitelmissa oli päällisen tekeminen niin, että kangas koottaisiin tuolin istuimen alle, mutta jouduin toteamaan, että tuolin kaarevat jalat estävät sen eikä lopputulos näytä hyvälle. Hetkisen aikaa raavittuani päätä päädyin helpompaan ratkaisuun ja ajattelin ommella "päällispussit". Ensimmäinen koekappale näytti tältä ompeluvaiheen jälkeen.


Olin tyytyväinen "pussimalliin", se tuntui tuovan tuolin tyylin oikeuksiinsa. Kuitenkin jotakin tuntui puuttuvan... ja jäin miettimään, pitäisikö päällisessä olla koristeita. Päädyin käymään työpaikan lähellä olevassa Selma Palmun tekstiiliputiikissa 4. Linjalla. Löysin sieltä upeaa, raumanpitsiltä näyttävää pitsinauhaa, joka kruunasi lopputuloksen. Tässä kuva valmiista tuolinpäällisestä.

Tuolinpäällisen ompelu selkäpuolella oli hieman vaikeampaa. Suunnittelin lopuksi tällaisen "lärpäkeratkaisun" eli liitin kaksi kangaskappaletta menemään keskipuun kummaltakin puolen taakse ja ompelin nepparit, joilla takaosan saa pysymään kiinni. Hieman hikistä hommaa saada kokonaisuus toimimaan, mutta olen suht tyytyväinen lopputulokseen.

Kuten kuvasta huomaa, kangas meinasi loppua kesken kaiken. Ja se loppuikin. Yhdistelin palasia parhaani mukaan, ja mm. tämän tuolinpäällisen takaosaan on yhdistetty useita pienempiä palasia. Lopulta minulle kävi kuin hiirelle kissalle takkia ommellessa, eli kädessä oli enää kasa kangassilppua, josta ei saanut yhtään mitään. Tästä aiheutui aikamoisesti päänvaivaa, koska Fabrisso-ketju meni nurin joitakin vuosia sitten eikä samanväristä kangasta ollut helppoa löytää. Lopulta satuin löytämään Järvenpään Tarjouspalasta ohutta käsityökangasta, joka oli värisävyltään miltei prikulleen samanlaista. Laitoin kankaan kaksinkerroin leikatessa ja sain paksuuden melko samaksi... Kyllähän eron vielä huomaa, mutta kangasta on onneksi vain kahdessa tuolinpäällisessä ja palat ovat pieniä. Ehkäpä tämä annetaan minulle anteeksi! :)

Selma Palmun tekstiililiikkestä vielä sen verran, että se on oiva ostospaikka käsityön tekijälle. Liike näyttää ehkä hieman vanhanaikaiselle ulkoapäin, mutta putiikkia pitävällä rouvalla on yllättävän laaja valikoima kaikenlaista tarviketta. Osan rouva kaivaa tiskin alta tai takakomerosta, kun osaa vain kysyä... Tällaisissa putiikeissa asiointi on todella kivaa! Selma Palmun putiikista on ollut viime aikoina juttua Hesarissa ja Ylen Priima-ohjelmassakin putiikin pitäjää haastateltiin. Hienoa, että persoonalliset kivijalkaliikkeet ovat vielä voimissaan Helsingin Kalliossa.

Ei kommentteja: