torstai 15. lokakuuta 2009

Käsityö ehkäisee ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos puhuttaa paljon ja sanomalehteä lukiessa ei voi välttyä aiheelta. Blogimaailmassa järjestetään tänään Blog Action Day, jolla pyritään herättämään ihmisiä ajattelemaan asiaa. Minäkin yritän koota tässä kirjoituksessani joitakin ajatuksia tästä vaikeasta aiheesta.

Ilmastonmuutoksen ajatteleminen ahdistaa. Olen pohtinut monesti paitsi omaa etuoikeutettua asemaani, myös sitä voiko pieni ihminen tehdä jotakin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Voisin olla kyyninen ja vastata tähän kysymykseen ei, mutta vastaukseni on kyllä.

Olen miettinyt viime aikoina paljon ilmastonmuutoksen ehkäisemisen ohella käsitöiden tekemisen olemusta. Olen tullut ehkä hullunkuriseen loppupäätelmään, mutta uskon, että näillä kahdella asialla on paljon yhteistä. Väitän, että käsitöiden tekeminen voi edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Luin hiljattain, että vaatetusala on yksi maailman kilpailluimmista teollisuudenhaaroista. Sen voi uskoa todeksi, kun katsoo oman kaupunkinsa vaatetusliikkeiden määrää sekä vaatteita myyvien nettikauppojen määrää. Vaatteita tuotetaan massoittain Aasiassa ja muissa halvan työvoiman maanosissa. Euroopassa ja Amerikassa niitä kulutetaan surutta eikä tekstiilituotteille anneta juuri mitään arvoa. Karu esimerkki asiasta löytyy esimerkiksi lukemastani lehtijutusta, jossa kierrätyksen asiantuntija kertoi löytäneensä sattumalta tavaratalon naistenhuoneen roskiksesta halpavaatteita myyvän, nuorison suosiossa olevan liikkeen kassin täynnä juuri ostettuja vaatteita. Miten karua ja lyhytnäköistä toimintaa - ja ilmastonmuutosta kiihdyttävää.

Miten pystyä hillitsemään kerskakulutusta? Onko siihen mitään mahdollisuutta? Uskon, että yhtenä ratkaisuna ongelmaan voisi toimia käsitöiden tekeminen. Käsityökulttuuri sotii kertakäyttökulttuuria vastaan. Uskon, että ihmiset, jotka oppivat tekemään itse käsillään jotakin - neulomista, puutöitä jne - oppivat ymmärtämään paremmin tavaroiden arvon. Tiedän tämän omasta kokemuksestani. Kun aloin tehdä itse vaatteita jo ala-asteikäisestä lähtien, aloin ymmärtämään mitä vaatteen valmistaminen vaatii: paljon osaamista, materiaaleja ja työtä. En ole koskaan pystynyt heittäytymään kerskakulutuksen syövereihin. Näen aina mielikuvia siitä, millainen tuotteen syntyhistoria on ollut. Sillä kaupan hyllyillä ei ole olemassa juurikaan mitään, mihin ihmisen kädenjälki ei olisi koskenut.

Kertakäyttöisyyden ideologia kuihtuu itse tehtyjen tuotteiden kautta. Kun teet vaatteen tai huonekalun itse, ei enää välitä kerskakuluttamisesta. Itse tehtyyn villapaitaan syntyy tunnesuhde. Samanlaista tunnetta ei saa kaupasta shoppailemalla, vaikka ostaisi kymmenen massatuotettua paitaa. Itse tehtyä vaatetta huolletaan paljon paremmin, koska oman rakkaan villapaidan toivotaan kestävän kauan.

2 kommenttia:

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Kyselit kanavatyöpohjan piirtämisestä itse: Joskus opiskeluaikoina tein täältä toiseksi ylimmäisenä löytyvän kanavatyön, johon piirsin pohjan yksinkertaisena viivapiirroksena kanavatyöpohjalle. Kynänä taisin käyttää tavallista, mustaa spriitussia. Tuo valokuva on huono, mutta ei työkään ole hääppöinen, sillä raha oli silloin tiukoilla, ja käytin lankoina vähän mitä sattuu. Osa oli liian ohuita, eivätkä peittäneet pohjaa kunnolla. Hyvin se kuitenkin teknisesti onnistui, kun oli tuommoinen aika pelkistetty kuvio :).

Käsityöperhonen kirjoitti...

Wau! Kerrassaan upeita kanavatöitä. Hienoja nuo kaikki työt ovat. :) Itsekin olen miettinyt, että kanavatyökankaalle piirrettäessä täytyy suunnitella jokin melko yksinkertainen malli, jotta se toimisi käytännössä. Ainakaan värejä ei kannattane ottaa työhön liian montaa eri lajia. Täytyy laittaa asia mietintämyssyyn ja pohtia asiaa. Missä muuten olet teettänyt omasta valokuvastasi kanavatyön?

Muuten, pahoitteluni että vastaan sinulle näin myöhässä. Olen ollut matkoilla ja sen jälkeen kipeänä. Possuflunssa ei onneksi ole ollut kyseessä, vaan pelkkä tavallinen kausiflunssa.