sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Lasten kauluri

Viikonloppukäsityönä neuloin uuden lastenkaulurin. Malli on alun perin peräisin Omenapuun kukkia ja villalankaa -blogista. Veljeni pyysi minua tekemään pienelle tyttärelleen kaulurin, koska hän ei ollut löytänyt sellaisia mistään kaupasta. Malli oli erittäin hyvä (kiitos siitä Katelle!) ja se on nopea toteuttaa. Tein kaulureita viime talvena kaksi kappaletta, jotta pikku L:llä olisi aina lämmintä yllä!

Muutama viikko sitten pikku-L. tokaisi tädilleen puhelimessa, että toivoo tädiltä lahjaksi uuden kaulurin. Joten täti ryntäsi Novitan Woolia ostamaan ja katsomaan, löytyisikö lankakorista jotakin kivaa langanloppua. Tällainen väriyhdistelmä tuli kauluriin lopulta. Tässä kauluri kääntämättömänä...

... ja tässä kauluri käännettynä.




Lopputuloksesta tuli oikein pirteä, vaikka pelkäsin etukäteen, että lopputulos voisi olla ällöttävän makea. Mutta ei tästä sellaista tullut.

Mietityttää hieman, uskallanko esitellä joululahjoja etukäteen täällä blogissa. Toisaalta pikku-L. toivoi itse tätä lahjaa, joten luulen, että uskallan näyttää sen täällä jo nyt. Ja L. ei vielä käytä itse internetiä, ja tuskinpa äitikään tätä postausta näyttää tyttärelleen! :)

tiistai 24. marraskuuta 2009

Joulukoristeita kirpparilöydöistä ja uusista materiaaleista

Joulu on tulossa kauheaa vauhtia. Innostuin tekemään uusia joulukoristeita ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa tuunattujen joulukoristeiden tekemistä. Alkuinnostuksen askarteluun sain Tiimarissa käydessäni ja nähdessäni kivoja joulukranssipohjia. En ole koskaan aikaisemmin askarrellut sellaisia ja idea jäi mieleeni. Seuraavalla viikolla kävin taas Tiimarissa ja poistuin kassillinen kranssipohjia sekä muita askartelutarvikkeita mukanani.

Kolusin kotona kaappejani ja joulukoristeisiin sopivaa tuunattavaa, mutta en löytänyt mitään erityistä... ei ihme, sillä en erityisesti keräile mitään tilpehööriä. Siispä mars kirpputorille! Parisen viikkoa sitten kävin Järvenpään Fidalla etsimässä mielenkiintoisia tavaroita. Ajoitus oli mitä loistavin, sillä Fidalla kaikki tavarat olivat alennettu puoleen hintaan! Ajatuksenani oli löytää ympyränmalliseen kranssiin vanhanaikaisia teelusikoita, jotka sitoisin yhteen joulukellon muotoon. Fidalla ei sellaisia kuitenkaan tullut vastaan, vaan pelkästään muovivarrellisia lusikoita. Hautasin tämän suunnitelman, mutta monta muuta hauskaa tavaraa tuli vastaan, kuten esimerkiksi tämä joulupukki.

Fidan henkilökunta oli järjestänyt ovensuuhun pöydällisen joulutavaroita ja nähdessäni tämän esineen hylkäsin lopullisesti teelusikkaidean. Aivan upea kello ympyränmuotoisen kranssin sisälle! Ja vieläpä suoraan Latviasta. :)

Tällaiset hauskat korvakorut tarttuivat myös mukaan, samoin pieni pingviininpoikanen. Korvakorut voi vaikka ripustaa suoraan joulukuuseen. Pingviini ei ole kauhean joulumainen, mutta muuten oikein sympaattinen hahmo.

Fidalta lähti kaikenlaista romua myös kevätaskarteluja varten. Askartelutarvikekassini hinnaksi tuli peräti jopa 3 euroa 15 senttiä! :D

Lisäksi kävin hakemassa Selma Palmun putiikista joulunauhoja, tämä kasa maksoi yhteensä 10 euroa.


Ja Tiimarista ostin tällaisia askartelutarvikkeita.

En tiennyt alkuun ihan tarkasti, mitä aion tehdä, mutta kaivoin kranssipohjat kassista ja aloin sommitella. Apulainen tuli tarkastamaan, mitä mamma oikein rapistelee... :)


Pian kuitenkin sain inspiraation ja annoin luovuuteni lentää! Ensimmäiseen kranssiin yhdistin Latvian kellon ja vihreää nauhaa... askartelua seuraamaan tullut mieheni toivoi, että jättäisin kranssin yksinkertaiseksi. Ja lopputulos on tällainen (pahoittelen, että salama heijastaa). Mies ei innostunut kellossa olevasta Riga-tekstistä, joten kellosta on toinen puoli "julkisivuna".


Häkkyrämäiseen "kranssi"pohjaan yhdistin punaista nauhaa ja Tiimarista ostettuja kulkusellisia havunoksia. Keskelle työtä kiinnitin rautalangalla kirpparilta löytämäni joulupukin. Pohdin ensin, että solmisin myös alakulmaan rusetin, mutta jätin sen tekemättä, jotta lopputulos ei olisi liian runsas.

Kolmas kranssipohja oli kolmiulotteinen, eli pallonmuotoinen. Mietin pitkään, miten koristelisin sen. Yritin ensin kietoa pallon ympärille nauhoja, mutta lopputulos oli aika surkean näköinen. Päätin sitten ripustaa marjamaisia rautalankahökötyksiä sinne tänne ja solmia rusetin päälle... lopputulos oli kivan näköinen, mutta kovin vaikea kuvattava hökötys on... Kuva on hieman huono, mutta toivottavasti siitä näkee, millainen lopputulos on.


Pallon yläreunaan kiinnitin rautalangalla kirpparilta löytämäni pienen puisen linnun. Sininen väri ei ehkä ole kauhean jouluinen, mutta se näyttää aivan varpuselta jouluaamuna. :)

Fidan yhdestä romulaatikosta löytyi myös pieni nalle ja siitä tuli heti nostalgisia muistoja mieleen! Ulkonäöstään huolimatta nalle ei itse asiassa ole nalle, vaan Pez-merkkinen karkkirasia. Kotipaikkakuntani kyläkaupassa näitä oli myynnissä ja nehän olivat meidän pikkutyttöjen mieleen... :) Ihan tarkkaa ideaa nallen tulevasta kohtalosta minulla ei aluksi ollut. Hetken harkinnan jälkeen sain idean ja päätin askarrella Pez-nallesta joulutonttunallen.

Tässä siis Pez-nalle ennen tuunausta...


... ja tässä tuunattu tonttunalle! Tonttulakki on leikattu kangastilkusta ja kiedottu nallen pään ympärille. Lakki on liimattu kontaktiliimalla paikoilleen, joten sen pitäisi pysyä päässä.


Tässä tonttunalle takaapäin. Nallen selässä on koukku, muistelen että näitä Pez-karkkihahmoja pidettiin roikkumassa vyöllä. Joka tapauksessa tästä koukusta nallen voi ripustaa roikkumaan seinälle tai joulukuuseen. Tai sitten nallen voi jättää istumaan pöydälle.


Pingviinikin sai uuden olomuodon. Tiimarista ostetut "marjatertut" etsivät vielä omaa paikkaansa, mutta ne eivät sopineet kransseihin. Yhdistin lopulta ne yhteen ja kokeilin, sopisiko pingviiniystävämme marjaterttujen kaveriksi. Ja sopihan se. Tämä koriste löytää paikkansa todennäköisesti joulukuusesta.
Joulukoristeiden askartelu oli kivaa puuhaa. Oli yllättävän hauskaa etsiä löytöjä kirpputorilla ja pohtia, miten vanhoista romuista keksisi jotakin uutta. Suosittelen! :)

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Keskeneräisiä käsitöitä ja suunnitelmia

Olen niitä käsityöntekijöitä, jotka voisivat rakentaa useita näyttelyitä keskeneräisistä käsitöistään. Mikään ei tunnu valmistuvan ajallaan... Viimeinen kuukausi on ollut todellista painimista keskeneräisten töiden ja jaksamisen kanssa. Tämä pimeä vuodenaika ja talven tulo väsyttävät. Samalla pitäisi jaksaa töissä ja hoitaa tuhatta asiaa yhtä aikaa.... tuttua varmasti monelle.

Onneksi elämässä on mukaviakin asioita - kuten käsitöiden tekeminen. Viime aikoina en tosin ole saanut juurikaan mitään valmista aikaiseksi, vaikka kaapit ja korit pursuavat keskeneräisiä töitä. Mutta jotakin on pikku hiljaa valmistumassa, ja tässä hieman esimakua siitä. Tässä veljeni tyttärelle tarkoitettu puuvillainen neulesetti.


Eli setissä on tulossa hame ja pusero pukin konttiin. Hamosen helma kiemurtelee vielä, mutta helmaan on tulossa vielä lisäkerroksia. Lanka on kaksinkertaista Novitan virkkauslankaa. En löytänyt kaupasta sopivanpaksuista puuvillalankaa, koska puuvillalangat eivät ole nyt "sesonkituotteita". Onneksi Novitan virkkauslanka oli sopiva valinta kaksinkertaisena.

Työmatkoilla junassa olen neulonu tällaista joululahjatyötä.



Junassa neulominen on joskus melko työlästä, koska täytyy olla varovainen, ettei pistele ketään puikoilla ruuhkavuoroissa... pyöröpuikoilla tehtävä työ olisi varmaankin paras vaihtoehto junassa tehtäväksi neuletyöksi. Tai sitten virkkaustyö... On muuten hupaisaa seurata ihmisten katseita, kun kaivan kassista neuletyön esille. Osa ihmisistä on aivan kummissaan siitä, että joku voi neuloa junassa. Ainakin pääradan suuntaisissa lähijunissa ei neuletöitä tekeviä näy kuin harvoin, joten kummastelu voi johtua siitä. Joskus pitäisi ottaa piilokamera mukaan ja tallentaa ihmisten ilmeitä - siitä tulisi varmasti aikamoisen hauska videopätkä. :)

Muitakin käsityöväkerryksiä on työn alla tällä hetkellä, muun muassa joulukoristeita tuunauksen kera, mutta yritän bloggailla niistä enemmän lähipäivinä.

Pimeän talven taakka painaa varmasti jokaista tällä hetkellä. Tämän bloggauksen lopuksi vielä hieman piristystä, eli Madeiran postauksesta unohtunut matkamme yksi huippukohdista, eli huumorikoira. Tämä heiluhäntä oli piristämässä turistien päivää Funchalin kaduilla. :)

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Tekstiilien ekologinen jalanjälki

YLEn nettisivuilla osui silmiini tällainen uutinen, jossa kerrottiin tekstiilien päätyvän yhä useammin jätteeksi kuin uusiokäyttöön. Uutisessa Pelastusarmeijan edustaja kertoo, että keräykseen tulevista vaatteista noin kolmasosa ei kelpaa myytäväksi. YTV:n jäteasiantuntija arvoi, että syynä ovat halpakaupat, jotka myyvät halvalla huonolaatuisia vaatteita.

Tällaisten uutisten lukeminen masentaa syvästi. Vaatebisnekseen liittyvä luonnonvarojen tuhlaus on järjetöntä. Kannattaako ylipäätään valmistaa tuotteita, joiden käyttöikä on lyhyt - varsinkin kun ilmastonmuutos uhkaa koko planeettamme? Tuleeko maapallo hukkumaan lumppuihin?

Voisivatko ympäristöhaittamaksut olla osa ongelman ratkaisua? Uutisen mukaan esimerkiksi Ranskassa valmistajat tai maahantuojat joutuvat maksamaan ympäristöhaittamaksua uusista vaatteista. Tämä voisi ohjata ihmisiä valitsemaan kestävämpiä tuotteita, kun hintaero laadukkaan ja huonommin valmistetun tuotteen välillä ei ole yhtä suuri. Tämä voisi olla yksi osa ratkaisua. Vielä tärkeämpää on vaatteiden elinkaaren ja ekologisen jalanjäljen tiedostaminen.

Köyhän ei kannata ostaa halpaa, sanoo vanha kansa. Sanonnalla perustellaan usein säästäväisyyttä, koska kalliimmat laatutuotteet kestävät usein paremmin kuin halvemmat. Samalla sanonnalla on myös ekologinen puolensa.

torstai 5. marraskuuta 2009

Käsitöiden maailma: Madeira

Matkailimme syyslomalla Madeiralle nauttimaan kesäisestä lämmöstä. Lomailun ohella tein katsauksen saaren tarjontaan käsityöharrastajan näkökulmasta. Nautin paljon Madeiran kauniista maisemista ja kukkien loistosta sekä upeista vuoristomaisemista!






Madeiralla rakennustyyli on hyvin samantapainen kuin Välimeren seudulla - pieniä vaaleaksi rapattuja taloja, joissa on tiilikatot. Seinien rappauksista löytyi monesta paikkaa kauniita kaakeliasetelmia. Tässä yksi kaunis kaakelikuvio, joka löytyi Madeiran pääkaupungista Funchalista erään pienen kirkon seinästä.


Madeiran historia on mielenkiintoinen ja käsitöiden tekeminen on ollut yksi tärkeä osa madeiralaisten elinkeinonharjoittamista. Andrew Cravetten kirjoittama matkaopas Madeira and Porto Santo kertoo, että kanavatöiden ja petit-point-kirjontatöiden tekeminen on ollut Madeiran yksi vientituotteista jo 1700-luvulta lähtien. Madeiralaisilla oli tiiviit kauppayhteydet flaamien (etninen ryhmä Ranskassa ja Belgiassa) kanssa ja kirjontatöiden aiheet olivat monesti kopioita flaamilaisista esikuvista.

Kirjontatöitä oli nähtävillä Madeiralla useissa paikoissa. Lisäksi saarella oli myynnissä jonkin verran kanavatyöpakkauksia, joissa yleisimmät aiheet olivat linnut ja kukat. Pakkausten hinnat vaihtelivat noin 30-70 euron välillä, riippuen työn koosta ja ostopaikasta.
Ohessa kaksi isoa kanavatyötä hotellimme aulatiloista. Nämä aiheet ovat hyvin tyypillisiä madeiralaisissa kanavatöissä. Yhdessä hotellin baarikabineteista oli upea tuoli, jossa oli kanavatyöllä kirjotut päälliset, mutta siitä en valitettavasti saanut otettua kuvaa.


Madeiraa kohtasi vuonna 1852 katastrofi, kun tuholaishyönteiset tuhosivat suuren osan Madeiran viiniviljelmistä. Tämän vuoksi suuri joukko madeiralaisia jäi työttömäksi saarella. Vuonna 1856 saarella vieraili englantilainen aatelisnainen, viinikauppiaan tytär Elizabeth Phelps, joka häikäistyi madeiralaisten naisten käsityötaidoista ja erityisesti leikekirjontatöistä. Hän organisoi työosuuskuntien perustamisen sekä leikekirjontatuotteiden viennin Englantiin, mikä oli pohja leikekirjontatöiden laajamittaiselle tuottamiselle.

Madeiralla käsitöitä myydään miltei kaikissa matkamuistomyymälöissä ja töitä myydään myös mm. erilaisilla toreilla ja museoissa. Leikekirjontatyöt ovat yleisin myyntiartikkeli, mutta myös villavaatteita, kuten villasukkia, villapaitoja ja ponchoja, on myynnissä - erityisesti vuoristossa olevissa myyntipisteissä. Leikekirjonnalla on tehty mitä erilaisimpia töitä nenäliinoista ja pöytäliinoista naisten yöpaitoihin ja kravaatteihin saakka.







Leikekirjontatyöt ovat kauniita ja hyvin tehtyjä, monet niistä ovat hätkähdyttävän upeita. Aidot leikekirjontatyöt ovat myös kalliita, vaikka hintahaarukka vaihtelikin melko paljon eri liikkeissä. Kallein hinta, joita leikekirjontatöistä pyydettiin, oli yli 6000 euroa! Kyseessä oli useilla eri värillä kirjottu pöytäliina. Aidot leikekirjontatyöt pystyi erottamaan siitä, että ne oli merkitty sertifikaattitunnuksella, joka lienee Portugalin virallinen käsityösertifikaatti. Aitojen töiden ohella Madeiran kaupoissa oli myynnissä kaikenlaisia aitoja kirjontatöitä muistuttavia teollisesti valmistettuja liinoja ja muita tekstiilituotteita. Joskus aidon käsityötuotteen ja tehdasvalmisteisen tuotteen eroa oli vaikeaa nähdä, mutta sertifikaattilappu viimeistään kertoi tuotteen aitouden.

Leikekirjontatöiden ja kanavatyöpakkausten ostaminen houkutteli, mutta kummastakaan lajista en löytänyt sopivia tuotteita. Kanavatyöpakkaukset olivat toki kauniita, mutta mutta... silti niistä ei tuntunut löytyvän "sitä oikeaa". Leikekirjontatöiden kanssa kävi hieman samalla tavalla, mutta ostin kuitenkin jotakin pientä koti-Suomeen tuotavaksi ja ihailtavaksi: taskunenäliinoja, joissa on häikäisevän upeaa kirjontaa. Tässä niistä yksi esimerkki.

Ja tässä kuva aidossa leikekirjontatyössä olevasta sertifikaatista.


Lähikuvaa kirjonnan yksityiskohdista.


Tässä hieman yhteenvetoa Madeirasta matkailukohteena käsityönystävän näkökulmasta:
  • Liikkeissä on paljon kauniita käsityötuotteita ja ostomahdollisuuksia on paljon. Toisaalta käsityötuotteiden tarjonta keskittyy pitkälti leikekirjontatöihin. Mallit ovat melko samantyyppisiä joka liikkeessä, josta voi päätellä, että käsityötuotteiden tuotanto ja myynti ovat tehokkaasti organisoitua bisnestä.
  • Uniikkeja madeiralaisia käsityötarvikkeita ei juurikaan löydy myynnistä. Langat ja kankaat ovat pitkälti samoja kuin Suomessa. Erilaisia lankatuotteita oli vähän myynnissä, kangaskauppoja oli Funchalin keskustassa jonkin verran. Ainoa poikkeus ovat kanavatyökirjontapakkaukset. Miinuksena niissä ovat suppeat aihevalikoimat.
  • Villavaatteet ovat edullisia ja kauniita, mutta samat mallit ovat myynnissä miltei jokaisessa myyntipaikassa.
  • Miinusta on myös se, että käsitöiden tekemisestä on vaikeaa keskustella. Ainakin Funchalin keskustassa on vallalla "osta osta osta"-mentaliteetti. Tämä harmitti kovasti, sillä olisin kaivannut avointa keskustelua käsitöiden tekemisestä ja töiden taustoista. Voi olla, etten vain löytänyt oikeaa paikkaa.
  • Madeira-viini on hyvää ja sitä on mukavaa nauttia illalla hotellihuoneen parvekkeella. :)


tiistai 3. marraskuuta 2009

Neulesetti nuorelle neidille

Tuhannesta keskeneräisestä käsityöprojektista yksi valmistui eilen. Hyvä ystäväni sai sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tyttären. Neiti tuli maailmaan reilusti ennen laskettua aikaa, joten tuli kiire viimeistellä vauvan neulesetti, jotta saan pehmeän paketin lähtemään kohti pienokaisen kotia.

Neulesetin malli löytyi Suuresta Käsityölehdestä. Malli oli neulottu alun perin puuvillalangasta, mutta ostin langaksi Novitan Woolia, joka on hyvä lanka vauvanvaatteisiin... ja melkein mihin vaan.





Neulesetti ei näytä oikein miltään näin tasolle levitettynä... nämä pitäisi olla puettuna pienokaisen päälle. Toivottavasti pari päivää sitten maailmaan saapunut nuori neiti tulee pitämään näistä vaatteista. :)