maanantai 30. elokuuta 2010

Räsymatot

Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa oli iso juttu räsymatoista ja niiden paluusta nykykotien sisustukseen. Lehden mukaan kudonta-asemien kursseille on ilmoittautunut paljon väkeä opettelemaan matonkutomista. Osa kutojista etsii kuteensa kirpputoreilta omien vaatekomeroidensa ohella. Kainalojutussa pohditaan kotikutoinen-sanan merkitystä ja historiaa. Sana on tarkoittanut usein jollakin tavalla pieleen mennyttä asiaa tai paheksuttavaa asiaa. Lehtijutussa haastateltu kotiteollisuusopettaja Marjaleena Myntti selittää asiaa sillä, että sodan jälkeisinä vuosina monien mielestä tehdasvalmisteiset tekstiilit olivat hienompia kuin kotona valmistetut.


Ansaitsin 1990-luvun pahimpina lamavuosina - ja vastavalmistuneena artesaanina - kesätyörahoja kutomalla kotona olevilla kangaspuilla erilaisia tekstiilejä, ennen kaikkea räsymattoja. Kotikylilläni oli yllättävän paljon kysyntää tilauskutojista, sillä monissa perheissä vanhoja tekstiilejä ei heitetty menemään, vaan ne leikattiin ja varastoitiin odottamaan kutojalle menoa. Asiakkaat odottivat myös "värisilmää", eli hyvää suunnittelua, jotta heidän vanhoista vaatteistaan saataisiin hieno lisä heidän sisutukseensa.

On hienoa, jos räsymattojen tekemisen kulttuuri saapuisi pysyvästi Suomeen takaisin. Mattojen kutominen on mitä hauskinta puuhaa, jossa kaikkein hauskinta on se, ettei koskaan tiedä, millaisen lopputuloksen vanhoista tekstiileistä voi saada aikaiseksi. Harmi vain, etten taida itse uskaltaa enää lähteä kangaspuiden ääreen tekstiilipölyallergian takia, sillä se riehaantuu erityisesti räsymattojen kutomisesta... tai sitten pitäisi vain rohkaista itsensä ja pukeutua kuonokoppaan huolimatta siitä, mitä muut ajattelevat! :)

4 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Kyllähän täällä maalla mattoja paukutetaan sen kun keretään, eikä muuta juuri lattialla pidetäkkään, kuin räsymattoja.
Kyselit tuolla muualla virkatun lohikäärmee-maskotin ohjetta. Käypä vilkaisemassa blogiani, sieltä on linkki englannin kieliseen ohjeeseen :)

Romulus kirjoitti...

Mä tykkäisin räsymatoista. Olisi joskus kiva koittaa itsekin tehdä...
Mummolta niitä mattoja kauan sitten tuli lapsuuskotiin... mihin lie kaikki joutuneet :(.

Irma kirjoitti...

Kyllä räsymatot ovat kauniita! Itselleni on kangaspuut vähän vieraammat kapistukset, yhden maton olen kutonut ystävän kangaspuilla. Haaveilen aina joka lomalla että menisin käsityöasemalle kutomaan mutta tähän mennessä se on jäänyt vain haaveeksi....

Käsityöperhonen kirjoitti...

Kivaa kuulla, että räsymattojen elämä jatkuu vielä monessa kodissa. Uudellamaalla ne ovat aika harvinaisuus, jostakin syystä, vaikka ne eivät olekaan kokonaan kadonneet. Täällä lienee liian monta Ikean myymälää lähitienoolla. :/ Mutten ole sen kummallisempi kuin muut, kotonani on vain 2 itse kudottua mattoa makuuhuoneessa. Kudoin ne vuonna 1996, ennen kuin muutin Turkuun opiskelemaan. Meillä oli vielä edellisessä asunnossa enemmän räsymattoja, mutta ne päätyivät viime muuton yhteydessä anoppilaan.

Sude: kiitos lohikäärmeohjeesta! :)